25.11.2008/ Seppo Ruotsalainen
Finanssi-, talous- ja muiden kriisien keskellä eläkeläisten enemmistön asema on muuttumassa yhä vaikeammaksi ja uhanalaisemmaksi. Tästä on syytä jatkuvasti muistuttaa siitäkin huolimatta, että eräät asiat saattavat tuntua jo samojen asioiden toistamiselta. Yhteiskunnan kuuroille päättäjille on toisteltava samoja itsestäänselvyyksiä ja erityisesti työväenliikkeen tulisi nyt jo korottaa ääntään tuntuvasti.
Täysimääräinen kansaneläke on tällä hetkellä yksinäisellä eläkkeensaajalla 558,46 ja puolisoilla 495,35 euroa kuukaudessa. Mainitut summat nousevat lakisääteisen indeksitarkistuksen myötä vuoden 2009 alusta yksin asuvalla henkilöllä 584 euroon ja naimisissa olevalla 518 euroon kuukaudessa. Tämäkin on kuitenkin edelleen masentavan vähän kun otetaan huomioon, että EU-maiden keskimääräinen köyhyysraja liikkuu tällä hetkellä noin 900 euron paikkeilla kuukaudessa.
Vanhanen ja Sata yrittävät myydä sosiaaliturvaa lyhyeksi
Pääministeri Matti Vanhanen totesi kunnallisvaalien alla haluavansa kaikille suomalaisille vähintään 650 euron takuueläkkeen kuukaudessa siten, että se toteutettaisiin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Sosiaaliturvan uudistusta pohtiva ”Sata-komitea” on julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan esittämässä jokseenkin tarkoin Vanhasen näkemyksen mukaista takuueläkettä. Tosiasia kuitenkin on, että nykyinen täysimääräinen kansaneläke tulisi jo pelkkien nyt käytössä olevien indeksitarkistusten tuloksena kohoamaan vuoteen 2011 mennessä mainittuun 650 euroon kuukaudessa ja mahdollisesti sen ylikin.
Vanhasen enempää kuin Satankaan esitys ei siis merkitsisi käytännössä minkäänlaista parannusta esim. pieneläkeläisten nykyiseen kestämättömään tilanteeseen.
Mikäli tiedot Sata-komitean suunnitelmista työttömyysturvan amputoimiseksi pitävät paikkansa, kyseinen komitea ansaitsisi nimekseen lähinnä ruotsinkielisvoittoisen Satan - komitean.
Nyt on todella ajankohtainen SKP:n esittämä vaatimus suomalaisen perusturvajärjestelmän uudistamiseksi siten, että se takaa nykyrahassa vähintään 850 euron perusturvan kuukaudessa verottomana kaikille, jotka eivät muuten voi tuontasoista sosiaaliturvaa saada vanhuuden, työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Taitetulla indeksillä taitetaan monilta leipä
Työeläkkeen saajia on jo toistakymmentä vuotta piinattu ns. taitetulla indeksillä, jonka epäoikeudenmukaisuus on siinä, että palkkojen kehitys (ansiotasoindeksi) huomioidaan työ- ja virkaeläkkeitä korotettaessa vain 20 prosentin painoarvolla kun taas kuluttajahintaindeksin muutokset huomioidaan 80 prosentin painolla. Tämän seurauksena työeläkkeet ovat jääneet ja jäävät jatkuvasti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. On laskettu, että eläke, joka taitetun indeksin käyttöönottovuonna 1995 oli 60 prosenttia henkilön tuolloisesta palkasta oli vuonna 2007 enää vajaat 49 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta palkkatasosta.
SKP vaatii, että eläkkeensaajiin sovellettavasta taitetusta indeksistä luovutaan ja palataan ensimmäisenä toimena ns. keskiväli-indeksiin (eli palkka- ja hintakehitys eläkkeisiin huomioidaan suhteessa 50/50). Todellisena ja lopullisena tavoitteena voi SKP:n mukaan olla vain se, että eläkkeiden vuosittainen tarkistus sidotaan ansiotasoindeksiin siten kuin vuonna 1962 voimaan tulleen työeläkelain 9.pykälässä alun perin määrättiin.
Tässä yhteydessä merkille pantava piirre on myös työeläkkeiden tason mataluus. Sellaisia henkilöitä, jotka saivat sekä kansaneläkettä että työeläkettä oli maassamme vuoden 2006 lopussa runsaat 650 000. Heidän keskimääräinen eläkkeensä oli vain 801 euroa kuukaudessa. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavien henkilöiden keskieläkekään ei kohonnut 1116 euroa korkeammalle tasolle kuukaudessa.
Ikääntyviä henkilöitä uhkaa lisääntyvässä määrin köyhyysriski. Kansaneläkelaitoksessa tehdyn arvion mukaan 23 prosenttia yli 65-vuotiaista ja peräti 28 prosenttia yli 75-vuotiaista kansalaisista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella (toisin sanoen heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia kansalaisten keski- eli mediaanitulosta). Naisten köyhyysriski on noin kaksinkertainen miehiin nähden. Huonoin tilanne on 75 vuotta täyttäneillä ja yksin asuvilla naisilla.
Eläkeikä ei ole kaikille joustava
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen on korostettu, että eläkeikä on joustava 63 ja 68 ikävuoden välillä. Kuitenkin kansaneläkkeisiin sovelletaan edelleen 65 vuoden eläkeikää. Joustamattomuus ulottuu koskemaan tavallaan myös työeläkkeitä sikäli, että jos yhdessä kansaneläkettä ja pientä työeläkettä saava henkilö jää eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää, siis 63 - 64 - vuotiaana, hänen kansaneläkkeeseensä tehdään pysyvä varhennusvähennys. Tämä tarkoittaa, että henkilön eläkealenema on pysyvä myös sen jälkeen kun hän on täyttänyt 65 vuotta eli koko eläkkeellä olon loppuajan. Aleneman määrä on 0.4% kuukaudessa eli 4.8 prosenttia vuodessa eläkkeen määrästä. Jos henkilö jää eläkkeelle heti 63 ikävuotta täytettyään, hän menettää lopullisesti kahden vuoden aleneman verran eläkkeestään eli 9.6 prosenttia.
Mainitun käytännön johdosta pienituloiset henkilöt eivät monessa tapauksessa katso voivansa käyttää hyväkseen eläkeuudistuksen lupaamaa ”joustavaa” eläkkeellesiirtymisikää 63 vuoden iässä. Eläkealeneman aiheuttama epäkohta koskee erityisesti naisia, joiden työeläke on jäänyt pieneksi esim. osa-aikatyön tai pitkien lastenhoitojaksojen vuoksi.
SKP on esittänyt vaatimuksen, että 63-64 vuotiaiden kansaneläkkeisiin kohdistuva varhennusvähennys poistetaan ja että eläke maksetaan kyseessä oleville henkilöille vähentämättömänä 63 ikävuodesta lähtien.
Elinaikakerroin - järjetön käytäntö
Nykyiseen eläkejärjestelmään sisältyy eräänä osana ns. elinaikakerroin, mikä tulevaisuudessa leikkaa raskaasti nykyisten työikäisten eläkkeitä yleisen eliniän pidentyessä. Elinaikakerroin vaikuttaa alkaviin vanhuuseläkkeisiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 eli vuonna 1948 syntyneisiin, joiden alkavia eläkkeitä leikataan yhdellä prosentilla. Elinaikakerroin leikkaa esimerkiksi vuonna 1967 syntyneiden henkilöiden alkavia eläkkeitä noin 9 prosentilla ja vuonna 1987 syntyneiden eläkkeitä noin 15 prosentilla. Erityisen haitallinen vaikutus elinaikakertoimella on työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin. Siinä vaiheessa kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, elinaikakerroin alkaa pudottaa työkyvyttömän toimeentulotasoa. Maassamme joutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle noin 25 000 henkilöä. Elinaikakerroin on heidän kohdallaan erityisen epäoikeudenmukainen, koska he eivät yleensä pysty jatkamaan työntekoa eivätkä siten kartuttamaan eläkettään.
SKP on jo pitkään vaatinut, että elinaikakertoimen käyttöönotosta luovutaan kokonaisuudessaan.
Työeläkerahastojen tilanne hälyttävä
Työeläkevakuutuslain 9 luvun 26§:n mukaan ”Työeläkevakuutusyhtiöiden varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti”. Työeläkevakuuttajat TELAn mukaan työeläkerahastot kasvoivat voimakkaasti yli neljän vuoden ajan ja esim. vuonna 2007 ne lisääntyivät lähes kahdeksalla miljardilla eurolla eli noin seitsemällä prosentilla yhteensä 122 miljardiin euroon (Tela. Lehdistötiedote 5.2.2008).
Edellä mainitussa Telan lehdistötiedotteessa kiintyi huomio siihen, että vaikka eläkerahastot ovat voimakkaasti kasvaneet, niin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä työeläkevarojen markkina-arvo aleni lähes kahdella miljardilla eurolla. Viimeaikainen sijoitustoiminta johti jo kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä TELAn jäsenyhteisöissä sijoitusten arvonalennukseen noin 6 miljardilla eurolla. Sen jälkeen ja erityisesti syys - lokakuussa kurssit ovat romahtaneet poikkeuksellisen jyrkästi.
Nykyisten vakavaraisuussääntöjen mukaan eläkeyhtiö joutuu myymään osakkeitaan eli luopumaan omistuksistaan jos kurssit putoavat määrätyn tason alapuolelle. Valtiovalta on nyt ”korjaamassa” tilannetta siten, että vakavaraisuuden laskentaperusteita lievennetään. Tämä merkitsee itse asiassa bensiinin heittämistä liekkeihin, sillä tällä toimenpiteellä varmistetaan eläkevarojen sijoittamisen jatkuminen myös kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin, jotka toimivat ns. veroparatiiseissa. Kurssiromahduksen seurauksena koko työeläkejärjestelmä ja kansalaisten eläkkeet saattavat olla vaaravyöhykkeessä.
Yhteiskunnan päättäjiä on muistutettava, että kansalaisilta vuosien ja vuosikymmenten aikana kootut eläkevarat on tarkoitettu eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi eikä pääomanomistajien vippikassaksi ja pörssipelirahaksi.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti